Lillenin hautajaiset.

Tiistaina  vietimme Rebekan 16v. vanhan koiran hautajaisia meillä.

Rebekka tyttöjensä kanssa veivät koiran viimeiselle matkalle, eläinlääkärille. Sitten tulivat meille ja koko matkan itkivät.

Lillen on tuottanut paljon iloa ympärilleen ja on ollut meillekin kuin lapsenlapsi.
Alkoi jo olla vähän vaivainen niin päättivät että on koiralle parempi että pääsee vanhuuden vaivoista.
Vaikeata se kuitenkin oli luopua.
Vaikeinta oli  Rebekalle kun se oli hänen jo teinistä asti.

Reily ja Stella keräsivät kukkia pihaltamme j a laittoivat arkun päälle sen jälkeen kun olivat silittäneet ja hyvästelleet Lillenin.

Itkut itkivät ja halasivat toisiaan, ennenkuin arkku laskettiin hautaan.
Mummia ja vaaria ei saanut halata koronan takia.

Ensin Reily heitti mulattaa 

Sitten Stella.

Yhdessä sitten peittivät haudan.Laulettiin laulu Blinnka lilla  stjärna där.....
Tuiki tuiki tähtönen, iltaisin sua katselen....
Sanottiin että iltaisin voivat katsoa taivaalle ja siellä tähtenä Lillen vilkuttaa.

 Kukkia sitten haudan päälle. Tekivät väliaikaisen ristin.
Tekevät sitten myöhemmin paremman.  

Kärhö-telineeseen laittoivat helistimen.

Verannalla sitten joimme hautajais-kahvit/ mehut.
Vasta paistettuja sämpylöitä ja pullaa.

Näin  se elämä on luopumista.
Nyt ollaan itkut itketty ja voidaan jatkaa elämää.
Tytöillä on kaksi kissaa. Saivat ne vuosi sitten kun tiesivät että kohta on koirasta luovuttava.