Iloista Vappua.

    ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥  ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Arre Kiveisen kirjoittama runo.

LUOJAN LUOMA LUONNON LAPSI

   Runo Sylville 23. 2. 2012

            Säv.  SK  350

Kuinka onnellista onkaan

olla lapsi Jumalan!
Hänen kädestänsä saada

siunauksen runsaimman.

Kuvakseen on Herra luonut                 

täällä meistä jokaisen,

lahjat runsaat meille suonut,

se on aihe kiitoksen  

Lapsuuskodissaan jo varhain

myöskin Sylvi kuuli sen:

Sulla ystävä on parhain,

olet oma Jeesuksen.

Pitkän matkan Sylvi kulki

Inkeristä Boråsiin,

mutta aina tuoden julki:

Tyydyn Isän antimiin.

Sulon kanssa yhtä matkaa

Sylvi  täällä käydä saa.

Onnellista sitä jatkaa,

toisiaan kun rakastaa.

Lapset, sekä lastenlapset

ilon suuren aina suo.         

Ystävänsä, harmaahapset

muistaa, käyden heitä luo.        

Iloiten ja kiitosmielin

Sylvi elontietään käy.

Laulu kaikuu kirkkain kielin,

kun ei murhepilvet näy.

Joskin murhe yllättäisi, 

aurinko ei loistaisi,

silloinkaan et yksin jäisi,

Jeesus murheet poistaisi.

Tuhansina timantteina

hohtaa hanget helmikuun

tuhannesti kirkkaampana

loistaa armo ristinpuun.

Tätä sanaa tahtoo Sylvi

viedä kautta radion,

monet sydänpellot  kylvisanomalla sovinnon.

Luojan luoma luonnon lapsi

laula lailla lintujen!

Laula lunastajastasi

lupauksiin luottaen:

Lakkaamatta lapselleni

lahjojani luovutan, 

lempeästi lohdutellen,   

laupiaasti lääkiten.

Aarre Kiveinen

Hitaasti mutta varmasti.

kukat aukeavat

Kuvasin vähän pihakukkia tänään.

Ei kukilla ole kiirettä.

No ihaillaan nyt näitä, mitkä ovat jo auenneet. 

Iso sinivuokko jonka olemme  saaneet muutama vuosi sitten, mutta nimeä emme tiedä.

Tavalliset sinivuokot ovat hyvin levinneet pihallamme.

Scilla, idän sinililja.

Kevätkaihonsilmä eli ormöga

Krookuksia on niin monen värisiä ja kokoisia.
Tässä muutamia

 

Palloesikot ovat hyvällä alulla.

Kerrottu lumikello on todella kaunis, kun kurkkaa sen alle.

Lila esikko.

Jouluruusullakaan ei ole mihinkään kiire.

Tavallinen Lumikello.

Kevätkaihonsilmät ovat monen värisiä. Riippuu varmaan maasta onko vaalean tai tumman sininen.
♥
Suloseni oli talvipuita tekemässä. Menin viemään hänelle kahvia ja itsekin join siellä. Kylläpä maistuikin.
siellä on niin hyvää koivua kaadettu.
Jäinkin auttamaan ja vedin puita kasaan. Hikihän siinä tuli.
Nyt on sauna lämpiämässä.
Aurinko vielä paistaa ja on ihana ilta.

 Suloseni huutelee minua  saunaan.
Että nyt kylpemään.

Aurinkoista viikonloppua kaikille jotka täällä käytte.♥

Kirjan ja Ruusunpäivä.

Sussi, Förmaaki ja puutarha blogista ketoi että tiistaina 23.4 vietettävän ruusun ja kirjan päivän. Naiset antavat miehelle lahjaksi kirjan ja miehet naiselle ruusun. Ekologinen nainen käy kirjastossa ja valkkaa sieltä miehelle luettavaa. (Sekä muistuttaa aamulla miestä, että olisi syytä tuoda kukkasia, D!)

No minähän olin tilannut muutama viikko sitten Sussin kirjan Uhrilehto kirjastoon ja nyt ilmoittivat että se on tullut.
Tässä sitten Suloselleni kirja luettavaksi ja innolla hän rupesikin lukemaa. Niin myös minä.
Nyt vaan odotan että saan sen ruusun häneltä.
Entä miten te olette tehneet?

Päivä 2. 9/4 tistai. Keskitysleirille.

Lähtö Kasselista, Kello 8.45. Kohti Dachauta, vanha keskitysleiri, jos keli suosii poikkeamme siellä. 

Ajetaan Nurnbergin kautta Dachauhun, joka on vähän Munchenin ulkopuolella.

Vettä ei satanut niin poikkesimme tänne.

Dachauhun keskitysleirille.

Kuvat saa nyt puhua puolestaan

Portista sisään jossa lukee " Työ tekee vapaaksi".

Kiertelimme leiriä.

Tässä päärakennus joka on nyt museona.
Siellä on paljon kuvia ja kaikkea mitä on jäljellä siitä ajasta.

Kuvia oli paljon. Tämäkin kuva kertoo mitä on ollut.
Myös videota oli.

Keskitysleiri pienois koossa.

Portti jossa vartijat istuivat. 

 Aukio ja toisessa päässä asuinparakit.

Mennään parakin sisälle jossa vangit asuivat. 

Ei ollut paljon tilaa sängyssä, pitkä rivi ja kerroksittain.
 Piti ihan välillä pysähtyä.

Tässä pesupaikka monelle sadalle

vessat, kaikki yhdessä.

Päärakennuksen edessä monumentti.

Paljon kauheeta olisi näillä puilla kerrottaa jos vain osaisivat puhua. 

Muistoksi tehty Kappeli edessä.

Tuossa vieressä on parakkien perustukset jäljellä.
Niitä oli 30. pitkää parakkia.
Kaksi oli säilytetty, missä juuri kävimme.

Kuka on tässä parakissa asunut jonka muistoksi on joku laittanut kukat.

Tässä kuva silloisista parakeista ja edellisissä kuvssa oleva käytävä ja puut.

Juutalaisten laittama muistokappeli.

Jonka yläpuolella luki Psalmi 9:21.
"Herra, syökse ne pelon valtaan!
Anna vihollisten tuntea, että he ovat vain ihmisiä!"

Tässä muistokappeli käytävän päässä.

Joen toisella puolella kauhun paikka.
Piikkilanka aita kummallakin puolella.

Krematoorio.

Tästä vietiin ihmiset sisälle jossa riisuivat vaatteet.
Ja heidän vaatteensa ripustettiin tangolle ja desinfioitiin ja myytiin.

siitä siirtyivät suihkuhuoneeseen. Niin ainakin luulivat. Katossa on suihkureikiä, mutta sieltä tulikin kaasua.
Tässä pienessa huoneessa seisoivat lähekkäin 60 henkeä.

Sitten seuraavaan huoneeseen kuskattiin ruumiit poltettavaksi.

Kamalaaaaaaaaa. Hirveetä.

Tuhkat levitettiin pelloille lanoiteeksi.

Tunnelma oli valtavan ahdistava. Oli aivan kuin olisi kuullut vankien kauhunhuudot ja aistinut savunhajun.Tuli ihan kauhean paha olo.

Kauheata. Paljon oli puhuttelevaa näkyä ja luettavaa täällä.

Vielä ruoskimispenkki ja luukeppi jäljellä siltä ajalta ja paljon muita todisteita että näin on tapahtunut.
Opimmeko me ihmiset koskaan? ??

 Täällä täytyy itse käydä katsomassa.

Täytyy hiljentyä ajattelemaan ja rukoilemaan ettei paha saisi valtaa meissä. Huokaus! 

 

Paljon oli turisteja täällä monesta maasta.

 Nyt olemme läheneet sieltä ja suuntaamme kohti Salzburgia.

 Tulo Salzburgiin 18.45, ja majoittuminen hotelliin Ganslhof.
Eipä tahtonut uni tulla. Eikä ihmekään.
Kiitos Taivaan Isä kun armahdat meitä syntisiä ihmisiä.

Näistä minun kuvistani saa vain pienen kuvan leiristä.