tiistai 29. tammikuuta 2013

Paljastan heikkouteni.

Kävin Sannan  blogissa ja sain inspiraation. Hän oli virkannut maton, matonkuteista. 
Menin vintille ja löysin pussista tällaisia matonkuteisiin kelpaamattomia kangassuikaleita.

Minäpä kokeilen osaisinko minä virkata mattoa.
Etsin koukun ja löysinkin.
En ole virkannut kuin sitten 14-vuotiaana.
Enkä silloinkaan paljoa.

Hi hiiiiiiii..Nyt saatte nauraa..
 sillä tällainen  poimuileva  tuli ensimmäisestä.
En kyllä ala purkamaan. Enkä isommaksi virkkaamaan.
Mutta jotain pitää tehdä.
Otin mustaa nauhaa ja pujottelin reunaan.
Hih..Eipäs enään poimuile.

Virkkasin vähän pienemmän ja siitä tulikin parempi
Matto tästä piti tulla mutta laitoin sen päydälle.
Eikö vaan passaakin minun samanväristen verhojen kanssa.


Tänään ajattelin että kyllä yritän tehdä paremman.Virkkasin vaalenpunaisesta, jospa vaikka prinsessan huoneeseen sopisi. (jos Rebecka kelpuuttaa)
No eipä tämä hääviltä näytä.
Täytyy vaan etsiä lisää vaaleanpunaista kudetta ja virkata isommaksi..

No kun etsin niin löysin vaikka mitä.
                                      
Löysin 2 isoa rullaa ruskeata lankaa, ja rupesin virkkaamaan niistä mattoa.
Eiks vaan olekin paremman näköistä nyt.
Tämäkin saa odottaa huomiseen.

Kokeilenpa virkata ketjusilmukoita ja sitten ommella yhteen.
Eipäs  ole hullummannäköistä. Vai onko?
Minulla ei ole ollut mitään virkkausohjetta,
 näihin vaan olen vaan virkannyt.
Olisi tullut parenpia jos oisi ollut ohje. 

Tulipa nämä isot rullat vintillä vastaan.
Kun lapsenlapsemme, Rebecka,
Riku ja Katri olivat pieniä niin he  punoivat nämä matonkuteista.
Muistan kun menin lähetyspiiriin ja otin heidät mukaan niin varasin matonkudekeriä mukaan.
Siellä he istuivat kiltisti ja punoivat näitä ketjuja.
Toivon mukaan heille jäi mieleen mitä siellä puhuttiin ja laulettiin.
Tykkävivät olla mukana kun oli tekemistä.

Sen jälkeen usein halusivat punoa ketjuja.
Niistä tehtiin kaulaketjuja, ranneketjuja, hyppyraruja ja moneen muuhun asiaan niitä käytettiin
Paljon niitä vuosien mittaan tulikin.
Kerittiin sitten isoiksi palloiksi ketjut, kun
niitä ei saanut purkaa.
Tuonne oli vintille jääneet ja tänään ne tulivat esille.
Monen väristä siinä pallossa on.

Huomasin että mukavaahan tuo ketjujen virkkaaminen on.
Lapset puniovat ne sormilla.

Nyt vain otan vastaan teidän viisaita neuvoja.
Onko teillä ojeita maton virkkaamiseen?

Nyt kiireesti nukkumaan, sillä kello käy kahtatoista.
Hyvää yötä, Jeesus myötä!

12 kommenttia:

mummeli kirjoitti...

Tuo virkkaaminen koukuttaa, kun siihen innostuu ei malttaisi lopettaa. taitokin kehittyy virkatessa kuten sinunkin töistäsi näkee. hyvää jatkoa maton tekoon!

Sussi kirjoitti...

Muistan kun mummi aikoinaan oli kova virkkaamaan mattoja. Kivaa puuhaa.

Ihanan värinen tuo vaaleanpunainen

RUUTUOVEN TAKAA kirjoitti...

Kauhavan kangasaitan sivuilta löytyy paljon erillaisia ohjeita, käyhän kurkkaamassa:).

Sinähän aloit oikein urakalla virkkaamaan! Monenlaista olet jo saanut aikaiseksi ja ompa sinulla kuteitakin joka lähtöön! Taisit jäädä koukkuun;)

ritva kirjoitti...

Hyviä virkkauksia sait aikaan,sopivat hyvin pöydällesi,kyllä siitä matosta hyvä tulee ♥♥

A kirjoitti...

Oikein luovia leikkejä sinulla, Sylvi!:)))

Pojan kahdeksanvuotias tytär on innostunut matonkudevirkkauksesta. Eilen näytti hattua, jonka oli itse tehnyt, meille toi kirjavan 'madon', jolle annoimme nimen Kirjo. Ukki osti hänelle ja vanhemmalle siskolle virkkuukoukun. Siinäpä sitä askartelua. Ovat kuulemma virkanneet mattojakin...

Myrsky ja Minna kirjoitti...

Minäkin muistan punoneeni lapsena ketjua. Ja tuo virkkaus on vaikea laji, sen olen huomannut itsekin. Tai helppoahan se on, mutta millaiseen kädenjälkeen sitä haluaa itse tyytyä...
Treeniä vaan, virkkaaminen on erittäin koukuttavaa puuhaa.

Rauni kirjoitti...

Komeahan tuo on kun mikä varsinkin tuon upean kukan alla. Värit matsaa hyvin yhteen:=).

Irma kirjoitti...

Hienoja virkkauksia siellä kauniita värejä:)

mummeli kirjoitti...

Jos huomaat tämän, onnetar potkaisi sinua ja nyt tarvisin sinun osoitteesi sähköpostiini, jonka löydät blogins siitä arvonta osiosta.

Saraheinä kirjoitti...

Minunkin lapsuudessani äiti ja mummo virkasivat mattoja matonkuteista ja myös muovinarusta. Luulin jo olevani lukijasi, mutta en löytänyt itseäni tuolta kuvakkeiden joukosta. Liityn siis lukijaksi :)

Saila kirjoitti...

Ei ole ohjetta, mutta hyviltähän nuo näyttävät! Erityisesti tuo ruskea on minusta kaunis, ja se ja ketjusilmukoista tehty näyttävät hauskasti laivan kannella ennen vanhaan olleilta köysikiepeiltä.
Mukavaa viikonloppua!

sylvi kirjoitti...

Mummeli, kiitos paljon, ♥
Toivoisin että saisin jotenkin matonkuteeni käytettyä.


Sussi, ennen sitä tehtiin käsitöitä paljon.
Kiitos,♥ vaaleanpunaista kudetta ninun täytyy etsiä vintiltä lisää että saan tehtyä isommaksi.


Sanna, kiitos ♥neuvosta. Oli kyllä helpompi virkata kun löysin laittamasti osoitteesta mallin.
Kokeilin erilaista ja väristä.

ritva, kiitos ♥ sain minjalta nuo oransin väriset verhot ja kokeilin tuota virkkaustani pöydälle laittaa kun oli melkein saman väristä., mutta taitaa olla liian paksua.
Pääsiäisväriä ovat melkein. No katsotaan kuinka pian kyllästyn.

Aili-mummo, eiks'vaan ole.♥
Minusta on hauska kokeilla vähän kaikkea kun kuteet löytyi vintiltä. Mihin niitä käyttäisin? Ei haittaa vaikkei tulisi niistä mitään. Olenhan ainakin kokeillut.
Toiset osaavat kyllä virkata niin kauniita liinoja ym. huokaus!


Myrsky, kiva olisi oppia virkkaamaan, Katsotaan nyt kuinka kauan maltan, Jos jään koukkuun niin hyvä että saan kuteet käytettyä.


Rauni, kiitos, kannustuksesta.♥
Kukka sitä kaunistaa ja väri on loistava.

Irma, kiitos paljon kannutuksesta.♥

mummeli, kiitos paljon!♥

Saraheinä, niinpä nyt tuli mieleen että oli myös muovinauhoja josta virkkasivat. Minun äitini kutoi kangaspuilla mattoja. ja myös kahvipusseista leikkatuista nauhoista, kutoi mattoja.

KIITOS JA TERVETULOA LUKIJAKSI!♥


Saila, kiitos paljon.♥
Täytyy kokeilla aluksi erilaista että tietää mikä minulta parhaiten sujuisi, vai jääkö kesken.

Kiitos sinne teille myös hyvää pyhää.♥