Pojat, kullan murut.!

Mummin pienet pojat tulivat perjantaina mummia ja vaaria ilahduttamaan

Kiva on taas ulkona leikkiä kun on lunta.

Lumiukkoja ei vaan voitu tehdä kun oli sen verran pakkasta, mutta pulkalla ajettiin ja suksia kokeiltiin.

Veljekset pitävät uhtä. Tässä siis olemme mummin ja vaarin kullanmurut.
"On vain yksi tapa  saattaa lapsi oikealle tielle: kulkea sitä itse."
"Kun perhe on paras
ei ulkoinen varas
onnea uhata voi."

Uudet autot tuotiin näytettäväksi. Kylläpä niillä leikittiinkin.
Mummia valistivat, kun en autojen nimiä tiennyt.
Näyttivät vielä mummille että tietokoneelta näkee useampia tällaisia autoja.
Teimme yhdessä autoille  legoista autotallin.

Illasta kun lähtivät kotia niin taivas oli tämän näköinen.

Kiitos pojille hauskasta iltapäivästä.
Iloa toitte taas mummille ja vaarille.
Hauskoja hetkiä: mahtavia muistoja... siispä vähemmän otsan kurtistuksia ja enemmän hymyjä.  Nauru jää:  se imeytyy kodin seiniin palatakseen kannustamaan meitä vuosikausia myöhemmin.

Lauantaina kävivät pojat teatterissa serkkujensa kanssa.
Klikkaa ja katso> TÄÄLTÄ miten hauskaa heillä oli.

Mukavaa pyhäpäivää kaikille!

Tapanista muutos- Loppiaispäivään.!

Lähdimme taas tänään pitkälle lenkille. Kävelimme saman lenkin kuin Tapaninpäivänä.

Kylläpä oli toisen näköistä. (Katsopa postausta tätä ennen.)  Tänään oli oikein ihana aurinkoinen päivä. 

Tämä pensas pihallamme kinalteli kristallihelmiä.
Ei vaan tullut näkyviin kuvaani.

Otin lähempää mutta kuin ei ole hyvää kameraa niin täytyy tyytyä tähän.

Pakkasta oli -4, niin että vesilätäköt olivat jäätyneet.

Luonto kimalteli kristallihelmiä. Mikä nautinto täällä on kävellä.

Viimeksi tässä oli vain vesilätäköitä. Täällä ei ollut kukaan kävellyt. Hirven, oravan, kauriin, ketun, jäniksen ja teeren jälkiä näkyi matkalla lumessa.

Tästä aukeamalta näkyy kauas.

Nyt näkyy Mögasjö. Täällä oli joku kävellyt koiransa kanssa, jäjistä päätellen. Meinaa suloseni jättää minut kun rupesin kuvailemaan. "ooota mua!"

Pitää juosta että saan kiinni.

Järvi on osittain jäässä.

Tähän tahtoisin majan rakentaa.

Nyt ainakin seisahdan ja ihailen Luojan luomaa kauneutta.

Hiljaisuus ei ole vain yötä,
 päivän kirkkaudessakin voi asua rauha.

Hiljaisuus ei ole vain pakollinen tauko
eikä tila johon minut ahdistettiin,
se on mahdollisuus.

Hiljaisuus ei asu vain syrjäisessä sopessa. 
Talvipäivä järvellä on hyvää tekevä hiljaisuus,  rauhaa taivaan kannen alla.

Hiljaisuus on sisälläni,
kun puhun Jumalan kanssa.
Kiitoksen sekaan
saavat tulla kipeät ja vaikeat asiat.
Syntien anteeksianto
tekee hiljaisuudesta lahjan,
oven Isän puheille.
(S.Suokunnas)

Metsästysmajakin näyttää tänään ihan toisenlaiselta.

Tänne jätin viimeksi kanttarellit ja nyt ne on jäätyneet.

Järven toisella puolella aurinko tekin sillan veteen.

Vedestä auringon valo heijastuu niin etten näe mitään.
Tästä meidän pitikin kiirehtiä kotiin, sillä poika, poikineen on tulossa meille.
Tulihan tänäpäivänä käveltyä 15 km.

Pojista laitan kuvia huomenna.
Oikein mukavaa Loppiais-iltaa kaikille!♥

elämää luonnossa: Tapaninpäiväajelulla,

elämää luonnossa: Tapaninpäiväajelulla,: Tapaninpäivänä ruukataan käydä rekiretkellä, mutta lumen puuttuessa menemme kävelyretkelle. Jaksatko läheteä mukaan? Nyt ollaan vasta k...

Myrsky, lunta, vettä, Anni.

Täällä on ollut todella vaihtelevaa säätä. Meillä oli lunta niin paljon että lumiauran piti käydä. Uuden vuoden yönä sitten satoi ja kaikki lumi suli pois. Sitten rupesi myrskyämään. Tuuli niin että pelkäsin katon lähtevän lentoon. Päiväksi tuuli vaimeni ja illlalla satoi lunta että taas oli maa valkoisena. Yöllä rupesi taas myskyämään ja vettä satoi. Mahdottomalla voimalla vesi hakkasi etelän pueleista ikkunaa.  Nukkuminenkin on jäänyt yöisin vähäiseksi. Eilen sitten oli taas ihan mukava päivä. Aurinkokin paistoi.

Menimme jo aamusta liikkeelle, Annia etsimään. Kun tulimme kotia niin Suloseni katsoi että miten kasvihuoneen yksi osa näyttää niin tummalta.  Meni katsomaan niin voi mitä tuhoa oli myrsky tehnyt.

Oli jo pimeää niin jätettiin sikseen.

Aamulla kun heräsimme niin maa oli taas vaihteeksi valkoinen ja ilmassa lunta.

Kaunistahan se on, mutta mitä tekeekään Suloseni tuolla?

On ottanut vesiletkun esille. Eihän kukkia vielä kastella, vai?

Täällä hän sulattelee lumia, että löytää lasinsirut.

Idän puolelta oli koko iso ikkuna lentänyt maahan.

Lännen puolelta yksi seinäikkuna.

Ja etelän puolelta kaksi seinäikkunaa.

Myös katto ruutu oli mennyt rikki.

Veljeni tekemä ankanpoikanenkin oli kallistunut.
No tämä on pientä, toisille on myrsky tehnyt paljon paljon pahempaa tuhoa. Onhan taas Sulolla suunnittelemista, miten uusii.

Sitten toiseen asiaan.
Joku kyseli että löysimmekö Annin?
  Maannantaina soittelin kuntaan ja kyselin sieltä. He neuvoivat minua ottamaan yhteyttä sen kaupungin osaston vanhusten vastaavaan. Hän oli vapaalla joten  soitin  uudestaan tiistaina ja kylläpä oli vaikeaa saada yhteyttä. Sainpa viimein. Kyseli olenko sukulainen, eikä meinannut millään sanoa missä Anni on.
Sanoin että etsimme ja kyselimme Bodasta ja siellä yrittivät auttaa, mutta siellä hän ei ole. En tiedä hänen siskon nimeä, että olisin voinut kysyä häneltä. Sanoin ettei ystävää voi niin vain jättää. Anni kävi aina kirkossa ja nyt ei ole vuoteen näkynyt ja olen käynyt oven takana, missä hän asui, eikä ole aukaissut. Lähetin kirjeen ja se  tuli takaisin. Sanoin vielä että tiedän että hän on hakenut paikkaa suomalaiseen osastoon mutta siellä ei ollut tilaa.
No  sanoihan hän viimein minne ovat siirtäneet..
Eilen sitten lähdimme  häntä tapaamaan. Otimme mukaan lehtiä. Talvikukkia, Inkerin viesti, ja Sanansaattajan. Tiesin että hän näistä pitää. Ruotsalaisella osastolla oli kaupungin toisella puolella. Ruotsalainen hoitaja sanoi, "vad roligit att hon  får besök, Hon sitter mest inne för sig själv. Hon blir nog glad"   Voi sitä ilon ilmettä kun näki meidät.  Kertoi sitten koko tarinansa, Hän oli jäänyt linja-auton oven väliin. Kun nousi autoon niin ovet meni kiinni.
Voivotteli sitten pysäkillä eikä pystynyt kävemään kotia. Eräs mies sitten vei hänet sairaalaan. Ja sieltä häntä on sitten siirretty paikasta toiseen, koska ei pystynyt enään itsekseen elämään.
Sanoi että täällä istun ja vain mietiskelen. Annoin lehdet niin sanoi, "Hyvä nyt minulla on lukemista." Ei hänellä ollut radiota että olisi voinut kuunnella suomalaisia ohjelmia mitä lähetämme täältä Boråsista. Kovasti jo kaipasi Taivaan kotiin. "Miksi minä en  sinne pääse. Olen kohta 100v. Ruloilkaa että Jumala jo ottaisi minut täältä."hän sanoi.
Sitten taas sanoi, että olen tyytyväinen. Mikäs minulla on täällä olla kun on valmiit ruuat ja lämpöä. Huone ei ole mitenkään hyvässä kunnossa, mutta ei se haittaa.
Todellakin seinät olivat tyhjät, ei ollut yhtään taulua. Ei muuta kuin sänky ja pöytä. Täytyy kyllä käydä siellä ja kysellä onko tarkoitus että hän jää tänne pitemmäksikin aikaa.
Hänellä on kyllä sisko joka asuu Boråsissa, mutta en tunne häntä, enkä tiedä miten paljon siskostaan huolehtii.
Anni halusi että laulamme. Meillä oli mukana Siionin Kannel josta lauloimme. Olisi vielä halunnut että laulaisimme Inkein papin Laurikkalan saarna virren "Kirkasta oi Kristus meille...hänellä ei ollut virsikirjaa, enkä osanut sanoja kokonaan niin hyräilimme sitä.
 Luimme vielä yhdessä ennen poislähtöä Isä meidän rukouksen ja Herran siunauksen.
Sitten olikin hänellä ruoka aika ja me lähdimme pois. Tuli vielä perässä käytävälle ja huusi  Sylviiiiii näkemiin.
Oi kun tuli hyvä mieli kun löysimme hänet. Nyt täytyy kyllä käydä useammin hänen luonaan.
Oi tästähän tuli pitkä kirjoitus.
No kai se oli tarpeen.

Ei muuta kuin että pidetään toisistamme huolta!
Voikaa hyvin.

♥

Vuoden vaihto.

Uudenvuoden aattona ruotsin siskot ja veli puolisoineen tulivat meille.

Tarjosimme eturuokana paahtoleipä-sienimuhennos,

Pääruokana oli Kauriin jalkaa, lanttu- ja, porkkanalaatikkoa, perunoita sienikastiikkeessa. lantpatee, ym.ym.

Jälkiruokana tyrnimarjakiisseli, kerman kanssa.

Kahvin kanssa tarjosimme taatelikakkua ja marenkitäytekakkua.

Uuden vuoden vaihteen jälkeen tarjosimme  juustolautasen.

  Olimme myös näköyhteydessä skypen välityksellä Ritva siskoon suomeessa. Tuntia ennen meidän vuoden vaihtumista vaihdoimme Ritvan kanssa  suomen vuoden
Ilta vierähti mukavasti hyvässä seurassa.
Kotia lähtivät yöllä kahden jälkeen.
Pyysimme kyllä heitä jäämään yöksi, mutta oma sänky kuulemma odotti.
Tänään sitten onkin taas satanut vettä ja lumi on sulanut.
Olimme kirkossa, Suloseni toimitti Jumalanpalveluksen.
Lähetyskahvilla sitten tarjolla oli paistamani piparkakkurulla ja  Mirjan, Taimin ja Meerin tekemiä hyviä voileipiä.
--
Sitten lähdimme tervehtimään 90 vuotiasta Annia.
Hän oli muuttanut, kuulemma Bodaan. No me tietysti ajattelimme     että palvelutaloon. Menimme sinne.  Siellähän oli monta osastoa. Ystävällinen päivystävä hoitaja soitteli jokaiseen osastoon, mutta eipä Annia löytynyt.
Emme tienneetkään että Bodassa on monessa eri paikassa näitä vanhusten taloja. Soitteli myös niihin, mutta tuloksetta.
Siinäpä meillä menikin iltaan asti. Eipä onnistunut hyvä yritys ilahduttaa ystävää. Huomenna soittelen kuntaan ja kyselen häntä sieltä, ei ihminen voi noin vain hävitä.
Tällaisissa merkeissä vaihtui vuotemme ja vuoden  ensimmäinen päivä.
Ei muuta kuin että, elämä jatkuu huomenna, Jos Jumala suo!. Hyvää ensimmäistä alkavaa arkiviikkoa teille ihanat ystävät. 

Tämä vuosi on ollut vaihteleva, iloa ja vähän suruakin, mutta enimmäkeen iloa!
En voi muuta kuin kiittää, etupäässä Taivaan Isää kaikesta!

Tässä kuvia, kakden  edellisen vuoden  viimisenä päivänä otettu.
Nämä alimmaiset on otettu tänään.

Joulun pyhiksi lumemme sulivat, mutta nyt tuli uutta lunta.

Aurinko yrittää pilven ja sumun takaa pilkistää.

Valmistelemme iltaa varten. Siskot ja veli puolisoineen tulevat meille Uutta Vuotta vastaan ottamaan.
Jotenka nyt en kerkiä muuta kuin.

♥

Toivotan kaikille ♥
oikein hyvää iltaa sekä
HYVÄÄ ja  SIUNAUSRIKASTA UUTTA VUOTTA 2012!
Halauksin sylvi

Välipäiviä.

Välipäivinä moni juoksee alennumyyneissä.

No mitä itse sitten teen? Kysyt!

Eilen otimme kirveen ja vesurin auton kyytiin ja ajoimme metsään.

Naapurimme metsässä oli kesällä kaadettu kuusia. Isot puut veivät pois, mutta juuri tästä metsästä eivät vieneet latvoja, niin kysyimme jos saisimme ottaa muutamia ohkasia latvoja.

No tietysti lupasi.

Karsimme 20 kpl. kahdenmetrin pitkää latvaa. Ai mitäkö teemme?

Se on vielä salaisuus, on  yllätys tytöllemme.

Saatte tietää sitten kun on valmis.

Pojan perheeltä saimme näin kauniin kukkakorin jouluna.

Siinä on monenlaista kukkaa.

Otin joulukuusen palloista kuvia, Viisi erilaista palloa.

Paistoin tänään 2 kpl piparkakkurullatorttua.
Uudenvuoden päivänä tarjoan sitä Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskahvilla. Suloseni pitää Jumalanpalveluksen ja Sulosoinnut myös laulavat siellä, Tony Thornberg on kanttorina.

Sain tämän reseptin Irma-ystävältani.
 Katsotaan maistuuko.
Täytekakkua täytyis nyt paistaa sillä
lauantaina tulevat kakki ruotsin sisarukset puolisoineen meille uuttavuotta vastaan ottamaan.
Aijomme tarjota heille riistapaistia, enpä kerrokaan enempää etteivät pikkulinnut kerro heille. Pidetään salaisuutena.
Täällä on taas annettu toisenluokan myrskyvaroitus.
Kyllä nyt saisi riittää. Nyt menen kahville ja illalla sitten saunotaan.
Ei muuta kuin oikein mukavaa viimeistä tämän vuoden viikkoa kaikille ihanille blogiystävillen!

Tapaninpäiväajelulla,

Tapaninpäivänä ruukataan käydä rekiretkellä, mutta lumen puuttuessa menemme kävelyretkelle.

Jaksatko läheteä mukaan?  

Nyt ollaan vasta kävelty 3km.
Tuota kelohonkaa olen kuvannut useasti, mutta silloin sen päällä on ollut lunta.

Täältähän saisimme päivälliselle sieniä.  Haluatko?

Äsken olimme tuolla toisellapuolella järven päässä.
Emme ole koskaan käyneet täällä puolella. Kiva kun löysimme polun tänne ja sain houkuteltua Sulostani mukaan etsimään tätä polkua.

Näetkö tuon koivikon järven toisellapuolella?  Muistatko että siellä olemme  kävelleet monta kertaa ja kuvanneet järveä.

Tuolla järven päässä näkyy se venepaikka ja se pieni laituri, siinä missä istuimme ja haaveilimme suloseni kanssa. Rebecka otti silloin meistä kuvankin, ja olen laittanut sen tänne blogiini.

Oi mikä vanha puunrunko, vai mikä tämä nyt onkaan.
Joku satuolento. Mennään ettei Suloseni jätä meitä.

Tulla on jäkälää. Älä sinä Suloseni pelkää, kävelen varovasti enkä putoa.

Tarvitsen yhteen amaryllikseen vähän jäkälää.

Otan vain vähän että jää ensivuodeksi kasvualkua.

Mitä tuo punanen tuossa mättäässä on?
Tiedätkö sinä?

Tuolla toisella puolella on kuusen latvoja katkennut eilisen myrskyn voimin. Jatketaan tätä metsätietä järven päähän ja katsotaan minne tullaan. Tuonne tielle mikä näkyy tästä kuvasta järven toisella puolella, meidän pitäisi jotenkin päästä.

Isosja vesilätäköitä on kova sade tehnyt. 

Yöllä oli kova myrsky ja paljon on tehnyt tuhoa. No nämä kuuset eivät ole kuitenkaan kärsineet. Nyt  aurinko niin kauniisti tuolta puitten välistä paistaa.

Täällähän on näköalapaikka.

Oliskohan tuolla karpaloita?  Ei kyllä nyt jakseta mennä kahlaamaan.

Jatketaan eteenpäin. Tuolla ylhäällä pitäisi olla metsästysmaja. Mennään sinne.

Oi, sehän on jäänyt ihan puitten varjoon.  Ennen se näkyi järven toisellepuolelle, mutta nykyään ei, 

Saapas nähdä minne tämä tie vie. Nykyinen omistaja on tehnyt tänne ihan autotien.

No tännehän se toi Sjöslättiin. Omistaja asuu tuossa tekojärven vasemmalla puolella. Enpä uskalla ottaa kuvaa kun näkyy olevan autonsa vieressä. On vähän erikoinen ihminen, on tehnyt teitä pitkin metsää ja tukkinut niitä  toisilta. Emme tunne heitä olemme vain kuulleet.

Onpas tuossa kummallisia lautasia. Jonkunlaisia kääpiä.

Mikäköhän hirviö tuossa makaa?

Nyt olemme järven toisellapuolella.

Äsken olimme tuolla,  järven toisella puolella näköalapaikalla.

Ja ihan tuolla ylhäällä mäellä. Nyt ollaan kävelty järven ympäri. Varmaan ainakin 10 km. Nyt sitten kotiapäin, ja tästä on ainakin 6 km. jäljellä.

Mitä onko joku laittanut alushousunsa kuivumaan kiven päälle?

Voi miten kohisee. Menempä tuonne alas ottamaan kuvan tien alta.

Hi hii, katopas sieltä toiselta puolelta.

Ai et päässyt sinne. Oliko siellä niin paljon vettä?

Koivu on saanut pienen masun vai?

Nyt kävellään tämän  tiheän kuusikkon läpi.

Nyt ollaan kotona. Kun lähdimme niin aurinko paistoi, mutta nyt on ruvennut vettä tihuttamaan ja myrskyämään.
 Sulosenini menee jo kiireesti lämmittämään jouluruokia. Onkin jo nälkä. Tarjoaisin sinullekin jouluruokaa, mutta kun eivät ole vielä keksineet että netin kautta voisi tarjota.
Kiitos vaan seurasta ja oli kiva kun jaksoit koko tien kanssani kulkea.♥
Oikein mukavaa Tapaninpäivän iltaa sinulle!