keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Määrän päässä.

Pari tuntia kesti matka Tallinnasta.
Saavuimme Pärnun Puistotaloon.

Saimme kaikki huoneet A-puolelta.
Siinäpä veljeni rouvansa kanssa pervekkeella aurinkoa ottamassa ja odottamassa siskoja suomesta.


Sieltähän he jo tulevat.
Kolme siskoa ja siskon mies.

Ihana tavat heitä pitkästä aikaa.
Nyt jännäsimme että saavatko huoneet A-puolelta.
Hyvä, saivat ihan viereiset huoneet.
Kolmella linjurilla tuli porukkaa tähän kylpylään.
Taitaa olla suosittu paikka.

Ruokailun jälkeen lähdimme katselemaan koko porukalla minkälaiselta näyttää ranta kesällä. Täällähän olimme talvella ja kävelimme jäällä.
Kävelimme sinne puiston halki ja mikä hieno koivun runko pahkuroineen polun varrella.

Siinähän tulevat koko joukkomme Naisten rantaan.
Vanhin siskoni ensimmäisenä.
Rannalla lukee Naisten ranta. No kyllä tänne saa miehetkin tulla kun on ilta.
 Eipä näytä kuvaaja olevan alasti. 
Kävelimme Tervis-Paradiisiin päin ja sitten käännyimme takaisin
Aurinko oli jo laskemassa mereen.

Lähdimme vielä puistoon.
Hienot köynnökset reunustivat käytävää.

Haitarin soittoa kuului.
Hopsan.. kenen polvelle istahdin,

Toin sinulle kukkia, kun niin kauniisti soitat Raimönd.
Siskoa naurattaa minun höpötykseni

Suloseni meni soittajan viereen ja kysyi :kumman otat minut vai tämän Raimöndin?
Tietysti sinut Suloseni. Sinullahan on kaksi haitaria kotona.
Raimönd on ollut aikanaan hyvä soittaja mutta nyt soittelee jo toisessa maailmassa
Soitto ääni tulee tuolta puskasta.

Koko porukka halusi kuvaan, niin Raimönd jäi piiloon. No kivahan näistä on ottaa kuva. Hieno porukka, vai mitä?.

Oli oikein leppoisa ilta. Mukava oli kävellä kun täällä oli näin kauniita kukkiakin.

Todella siistit puistot.
Puistossa oli myös taidetta, siellä sun täällä, käytävien varrella oli isoja maalauksia  puoli alastomista naisista ja miehistä. En viitsinyt niistä kuvia ottaa kun oli jo niin hämärääkin.
Kannatti tehdä puistokierros ennen nukkumaan menoa.

Kyllä nyt uni taas maistuu.
 ♥ Heippa huomenna tavataan taas.


tiistai 17. syyskuuta 2013

Matkalla mistä- minne?

Miksi olin poissa?
Lähdimme matkalle, tällä kertaa linjurilla.
Ensin hyppäsimme bussiin Dalsjön rannalta. 
Borås centraalissa meitä odotti toinen bussi.
Meidän lisäksi nousi bussiin 4 henkeä ja bussissa oli meidän porukkaa jo kaksi. Ja nyt  on kahdeksan lähtijää samaan paikkaan.

Minulla oli sukankudin mukana ja matka sujui mukavasti samalla rupatellessa.


Välillä piti kuitenkin tankata.
Viimeinkin olimme satamassa.
Odottikohan tuo purjevene meitä?
Emmepä taideta siihen mahtua, jotenka
valitsemme isomman laivan, Baltic Queen.
Laivamme ajoi läheltä rantaa, joku Tukholman linnoituksia tässä näyttää olevan.
Hei vaan, sinne jää  Tukholma.
Hyttimme oli kahdeksannessa kerroksessa.
Menimme syömään ja
ja sitten ihailemaan auringon laskua.
Kaukana yksinäinen purjehtija.

Aurinko läntehen laskee.
Teki sillan laivaan asti.
 Pääsisiköhän sitä pitkin kävelemään?
No, en lähde kokeilemaan.




Oli aivan tyyntä.
Sinne hävisi aurinko.
Me menemme katsomaan illan ohjelmaa, ja sitten nukkumaan.

1. Ilta on tullut, Luojani,
 armias ole suojani.
 Anteeksi synnit antaen 
 rauhalla siunaa Jeesuksen.

2. Jos vielä uuden päivän saan,
 lapsenas auta kasvamaan,
 niin että taivaan kirkas sää
 täällä jo saisi lämmittää.

3. Lapsena hoida taivahan
 keskellä vieraan maailman.
 Täällä jo taivas rintaan luo
nukkua helmaas nyt mun suo.
Sk. 431


Hyvin nukuin koko yön, enkä kuullut milloin laiva kävi Maarianhaminassa.
Nousimme laivasta ja meitä odotti kaunis aurinkoinen päivä.
Jouduimme odottamaan bussia, ennenkuin jatkoimme matkaa.
Hyvä oli tässä istua auringon lämmössä.
Niin nauttivat toisetkin auringosta.
Tallinnassa oli maratonjuoksu käynnissä.
Kadun varrella ihmisiä juoksijoita heijaamassa.
Lämmintä oli juosta. taisi olla 21c.
Kaupungin halki ajo kesti kauan, kun katuja oli laitettu kiinni juoksun takia.
Matkan aikana opas elosti Eestin historiaa.
Nyt en enään jaksa kuunella vaan nukahdan.

Nukkukaa tekin hyvin, huomenna lisää.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Ihanat värit. Arvaus..

On ollut taas niin ihania päiviä.
Ihan säälittää lähteä kotoa kun kaikki kukkii niin kauniisti.
No ei hätää,  Kotitonttu jää näitä ihailemaan.


Pegonia kasvaa näin isoksi kesässä.

Kun tulee pakkanen niin leikkaan varret pois ja kuivatan mukulan.
Keväällä taas laitan sen multaan.
Mukulat kasvaa joka vuosi isommaksi.
Meillä on ollut jo kymmeniä vuosia tämä sama ja olen jakanut siitä monelle.
Nytkin on itsellämme kasvamassa 3 ruukullista näin isoja.

Konnanyrtti on syksyn kukkia.

Se on kyllä nimensä näköinen.
Ruotsiksi se on Skölbadda, siis Kilpikonna. 

Tämä Rudbeckia kukkii syksyyn myöhään, kunnes pakkanen sen vie.


Oikein valonpilkku

Kesällä jänis tai kauris söi tästä kaikki nuput, mutta onneksi jaksoi tehdä muutaman uuden kukan.
Tämä Syyshohdekukka on kyllä niin kaunis, niin ihanat värit.

Cladiolus, niissä on niin kauniit värit.

Nämä hajuherneet kasvavat oven vieressä ja koka kerta kun menen ulos niin ihana tuoksu mua tervehtii.
Aurinko paistoi niin en saanut oikeita väriä 

Näissä on myös ihanat värit.

Niinkuin tämä.
Hääpuvuksi sopisi.



Arvatkaapa mikä marja tämä on?


Et ole kukkapenkki
suoraviivainen,
ympärillä reunus
jyrkkä kivinen.


Sinä olet niitty
väriloistossaan.
Ympärillä kaiken
kutsut kukkimaan.


Minä olin harmaa,
halpa savimaa.
Katso kuinka piennar
lauluun puhkeaa.


Anna-Mari Kaskinen-

Värikästä viikonloppua ja turvallista syys-matkailua! 

perjantai 6. syyskuuta 2013

Haaste

Sain tämmöisen haasteen Ritva-siskolta, pitäisi kertoa menneen kesän ihanista ja ikävistä asioista 5+5.
Kiitos Ritva.
On todella paljon ihania asioita.
Vaikea ottaa vain viisi.


Oli taas ihana saada tehdä matka Keskieurooppaan Suloseni Noomi-siskon ja hän puolisonsa Maunon  kanssa.
Paljon näimme ja koimme tällä matkalla.
Ihanat muistot säilyvät mielessä kauan.
Kiitos .

Siskoni Irma ja veljeni Reino sekä Into kävivät  suomesta meitä tervehtimässä.

Mukavaa yhdessäoloa oli.
Kaikki puutarhat kiersimme.
Tässä tyttäremme luona heidän kanssaan. 

Pikkusisko Orvokki kävi myös Sari tyttönsa kanssa suomesta.
Silloin kokoonnumme aina yhteen.Tässä  on myös Santti veljeni puolisonsa kanssa ja Sanni- siskoni sekä tyttäremme Susanne rakkaansa kanssa ja hänen nuorin tyttönsä Katrin sulhasensa kanssa.
Paljon vielä kuvasta puuttuu.

Yksi kesän kohokohdista oli toiseLapsenlapsenlapsen syntyminen heinäkuussa.
Hänet kastetaan lauantaina. Stella tulee nimeksi.


Toinen suurin kohokohta oli pojan tytön syntyminen.
Siis  Samuel ja Anton saivat pikkusiskon, Alicin 
Ilopilkkuna on ollut Reilyn  monet käynnit mummin ja vaarin luona. Niinkuin kaikkien lasten ja lastenlasten  vierailut.
Reily onkin nyt Isosisko.
Ihania yhdessä oloja. 
No johan siihen tuli viisi, vaikka paljon on kaikenlaista ihanaa tänä kesänä tapahtunut.
Pihan kukkaset on tuoneet paljon iloa.
 Niitä olenkin koko kesän teille tänne laittanut.

Mutta sitten Ikävät asiat.

Mutta nyt on  vaikea kirjoittaa kun silmät kostuvat kyynelistä.
Suloseni Noomi-sisko jonka kanssa keväällä olimme matkoilla
 sairastui heti matkamme jälkeen. Kun sitten pääsi tutkimuksiin niin todettiin että hänellä on syöpä. Se oli levinnyt niin pitkälle ettei ollut enään mitään tehtävinä.
Viime viikolla sai kutsun Taivaan kotiin.  
Toinen harmi on kun emme pääse Noomin hautajaisiin.
Isosiskoni täyttää 85v ja olemme lähdössä kaikki sisarukset hänen kanssa kylpylään ja hautajaiset ovat juuri silloin.
Menemme sitten haudalle ja Maunoa tapaamaan myöhemmin.
Meille jäi kauniit muistot yhteisestä matkasta ja niitä kiitollisina muistelmme vielä kauan.

Stellan ristiäiset  jäävät meiltä käymättä, synttäreiden takia.

Ristiäiset ovat ilonasia.
Viemme Stellan kanssamme kirkkoon kun tulemme kotia.
Lupasivat ottaa paljon kuvia.

Tämän haasteen saa
jokainen joka haluaa, ottaa.

Iloa viikonloppuunne.

Voi olla että poistun täältä vähäksi aikaa.
Katsotaan milloin palaan tänne.




 

maanantai 2. syyskuuta 2013

Yksi poissa.

Suloseni sisko sai kutsun Taivaan kotiin.

Kauniit muistot jäivät viimeisestä,  yhteisestä matkastamme.


Hänen muistoa siunatan.
Jumalan mieleen piirtyy
rakkaamme jokainen.
Hän joka ajasta siirtyy
luo taivaan kirkkauden.
Hän jota kaipaamme täällä
kyynelin ikävöiden,
Jumalan kämmenen päällä
levon saa suloisen.

Rakkaus, jonka jaamme,
ei kuole milloinkaan
kerran me kohdata saamme
rakkaimpamme uudestaan.
Hän jota kaipaamme täällä
saapunut kotiin jo on.
Jumalan kämmenen päällä
rauha on loputon.

Jumalan mieleen piirtyy
aikamme yhteinen,
riemun ja kiitoksen päivät,
yöt murheen, pettymyksen.
Kristus on vuoksemme kuollut.
Hän kaiken kantanut on.
Jumalan sydämen päällä
soi laulu sovinnon.
Anna-Mari Kaskinen