Fotoutmaning. Valokuvahaaste

Metsälenkilla tapasin koiraherran.
På skogspromenaden  mötte jag en hundherre.

Lisää valokuva haasteita löydät > Suss o Kai blogista.

Pitkä luontoretki.

Aamusta lähdimme retkelle.

Oli pilvistä ja kosteaa.

Laitoimme hyvin päällemme, niin ettei sadekaan voisi matkaamme estää

Vettä on jokapaikassa enemmän kuin tarpeeksi

Molemmilla oli kamerat mukana.

Otimme kuvia sieltä täältä.

Luonto on kaunista näin syksylläkin, vaikka onkin ruskeata.
Kuusi kuitenkin pitää vihreytensä.

Puro virtaa polkua myöten.
On tehnyt siihen oman väylän.

Tämä maasto on kunnolle hyvä, sillä siinä on ylämäkiä ja alamäkiä.
Vaihtelevaa.

Puita voi ihailla vedestäkäin.

Olemme nyt järven yläpuolella.
Tarkoitus on kiertää koko järvi.

Tuolla toisella puolella järveä näkyy tie mitä pikin kuljemme takaisin mennessä.

Tätä järveä en koskaan kyllästy kuvaamaan

Mitään vesilintuja ei nyt järvessä uiskennellut.

Ennen tästä mökistä oli näköala järvelle, mutta nyt on kuuset kasvaneet eteen niin ettei järvelle näy.

Tässä asuu maanomistaja.

Heidän pihan edustalle on tehty tällainen lammikko.

Maastossa on erilaista kasvillisuutta.

Vene on päässyt talvilepoon.

Onpas mustia käpyjä

Vettä virtaa polun vieressä niin että ihan kuohuaa

Nyt olemme järven alapuolella.
Suloseni katselee jospa löytyisi karpaloita,
 sillä maa on suomaista.

Tällä puolella on koivikkoa.

Nyt toisen näköistä mitä keväällä.

Sananjalat ovat antaneet periksi. On tainnut halla purra.

Tämä kuva hyppäsi väärään paikkaan, sillä se on  toiseltapuoleta järveä.

Jätettiin järvi ja nyt kotiapäin.

Suloseni huutelee perässäni:  "Kanna mua en jaksa kävellä".
Tule niin, kannan vastasin.

Tee näin niinkuin minä.

Nyt lennetään, Mä lennän, mä lennän,

Sitten lennettiin.
Lampaat  määkivät  kun näkivät meidät.

Tässä voisi vaikka levähtää ja paistaa makkaraa, mutta on noin kauheat vartijat, niin olkoot.

Kyllä me kotia tultiin.
Ja mikä onni meillä oli, ei satanut koko matkan aikana, ja sade rupesi rapisemaan heti sisälle tultuamme.
On niin autuaalinen olo luonnossa kävelyn jälkeen.

Ruoka maistui ja Suloseni otti päiväunetkin,
siltä ainakin kuulosti kuin olisi hirsiä vetänyt.

Illansuussa sitten lähdimme viemään kynttilää ja seppelettä Suloseni äidin haudalle.
Vettä satoi niin emme kauaa siellä viihtyneet.
Ihmisiä oli ihan tungokseen asti.

Nyt on parasta mennä nukkumaan ja varmasti uni maistuu.
Hyvää yötä, kauniita unia! 

Valmitautumista pyhäinpäivän viettoon.

Tässä laulu:>Kerro mulle jossakin on taivas

Hapan taikina on valmitautumassa alustamista varten.

Tein sen eilen.

Sillä aikaa käyn  hakemassa kuusenoksia
 joista teen seppeleen anoppini haudalle.

Alustin hapanleipätaikinan ja sillä aikaa kun se nousee
 leivon pullaa.

Omenapiirakkaakin teen

Nyt hapanleivät uuniin.

Valmista on.

Nyt seppeen tekoon.

Nyt kun kaikki valmista niin voimme käydä viettämään pyhää.
Viimevuonna tein tällaisen seppeleen.
En ottanut kuvaa siitä minkä nyt tein, kun en vielä laittanut kukkia siihen. Laitan vasta huomenna, kun  viemme seppeleen anopin haudalle ja sytytämme kynttilän.

Sunnuntaina menmme taas kappeliin laulamaan
ja sytyttämään kynttilän jokaiselle vuoden aikana,
Boråsin kunnassa kuolleelle suomalaiselle.

Sitten sytytämme vielä jossain muualla
  kuolleen omaisen muistoksi.

Tänävuonna sytytän kynttilän myös siskoni miehen muistoksi.
Hän kuoli vähän aikaa sitten.
Sitten myös muistelemme kaikkia jo
Taivaan kotiin muuttaneita.
Niitä onkin paljon.

456 Kätes, Jeesus, siunaten hiljaa

1. Kätes, Jeesus, siunaten hiljaa / yli kehtoni laskeutuu: / sinun tarhasi kalleinta viljaa / kätes hoidossa kaunistuu.

2. Kätes, Jeesus, siunaa ja kantaa. / Kätes seuraa matkalla maan, / ja jos lankean, anteeksi antaa / jaksat, Herrani, uudestaan.

3. Kätes, Jeesus, lohtua tuotti, / kun tuska rintaani söi, / Isän rakkauteen lapsi vain luotti / ja kotihin ikävöi.

4. Kätes, Jeesus, siunaten hiljaa / yli hautani laskeutuu, / sinun tarhasi kalleinta viljaa / ikikesähän valmistuu.

Laulun tekijätiedot: 

Melodia: Jaakko Tuuri 1929
Teksti: Eino Sormunen 1929
Uudistaja: Sk-toimikunta
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1961

Oikein hyvää ja rauhallista Pyhäinpäivää kaikille! 

Kukkivat kukat sisällä

Ulkona on tänään koleaa.
Sataa.
Eipä paljoa ulos viitsi mennä.
Paistoin omenakakun toivossa että veli tulisi käymään.
Eipä tainnut tulla,
 mutta onhan meille itsellemme hyvää kahvin kanssa.
Maistuu jäätälön kanssa.

Syklaamin saimme lauantaina Aune-ystävältä. 

Marraskuun kaktus kukkii ihan oikeaan aikaan.
Toiset kutsuvat tätä joulukaktukseksi, mutta minä olen aina kutsunut marraskuunkaktukseksi ja nytkin se kukkii ihan oikeaan aikaan.

Ensimmäinen Amaryllis aukaisi kukkansa.
Työnsi nuppua ennenkuin kerkesin sen ottaa sisälle.

Näitä minulla on useampaa väriä,
mutta toisissa on vasta nuput. 

Tiistaina oli täysikuu.

Suloseni otti nämä kuvat.

Nyt  kahvi jo porisee,
ja kakku odottaa, jotenka menkin juomaan.

Mukavaa torstai-iltaa kaikille!♥