Pilgrimsvanring. Pieni pyhiinvaellusmatka.

Aamulla lähdimme pyhiinvaellusmatkalle.

Emme ole ennen käyneetkään.

No mitä on pyhiivaellus? 

Se on vaellus johonkin pyhään paikkaan.

Lähde mukaan näin kuvieni myötä?
Bussi lähti Boråsista  tietä no:40> Jönköpinkiin päin.  Suloseni kanssa hypättiin  kyytiin  Dalsjöforssin tienhaarasta.

Pastorimme Väinö piti hartauden ja 

Eini kertoi tarkemmin mitä pyhiinvaellus on.

Mutta minä laitan tänne vain pienen kuvauksen tästä matkasta.

Nyt ollaan Huskvarnan kodalla ja vasemmalla Vetterinjärvi. Ajetaan  pohjoiseenpäin. 

Tultiin Grännaan. Polkkagris kaupunkiin.

Ajettiin satamaan.
Laivaan ollaan menossa

Meidän Bussimme jäi rantaan ja me mentiin jalan laivaan.

Laiva matka kesti puoli tuntia

Autot ensin ja sitten me.

Nyt näetkin mihin tulimme, siis Visingsö.
Taulussa lukee, Tervetuloa Visingin saareen. (Saaren muoto.) Vetterin helmi.
Ensimmäiseksi otimme eväät esille ja 
olihan se jo  "Elvakahvin" aika.
Tuolla ylhäällä jo ovatkin pöydissä.
Suomenlippukin liehuu.

Saaren voi kiertää tällä hevoskyydillä.

Mutta mehän tultiin vaeltamaan ja niin tässä olemmekin jos lähdössä.

Kiersimme saaren rantaa ja pysähdyimme 20 mim. välen.

Luonto on täällä  kaunista. Paljon erillaista puustoa.
Vanhoja pitkiä tammia, pyökkejä, pähkinäpuita, lehtikuusta ym.ym.

Meidän piti kävellä niin että kaikki pysyivät mukana,
 siis toisia ajatellen ja tukien niinkuin tässä puut.

Pysähtyessämme seisoimme yhdessä ringissä toistemme vieressä.
Eini antoi sanan seuraavan matkan ajatus virikkeeksi ja mietittäväksi mitä se sana  tarkoitti juuri minussa.
Sanoja on yhteensä 7. joita matkalla mietitään.

Sitten vähän selitystä sanasta ja pieni rukous ja sitten taas jatkettiin matkaa.

Välillä hiljaisuudessa ja välillä seurustellen.

Sanat olivat: huolettemuus, hiljaisuus, vapaus, välittäminen,  
Nyt unohtui 3 sanaa. Sanopas sinä joka tiedät, mitkä ne on.

Aallot olivat syövyttäneet rantaa niin että puut kallistuivat järveenpäin.

Saaren keskiosassa oli todella korkeita lehtikuusia.

Enpä tiedä onko tuo hautauskappeli, mutta hautausmaa on tässä edessä.

Viiminen pysähdys oli Brahenkirkko.

Toisiakin turisteja oli. Odotimme että kaikki meidän vaeltajat tulevat sisälle.

Täällä saimme hiljentyä ja  nauttia Herran Pyhään ehtoollista.

Kirkko on perustettu 1600. luvulla.
Tämän kauniin Saarnastuolin on tehnyt joku tuntematon mestari Turussa 1627-28.

Perustaja Per Brahen patsas vasemmalla ja hänen vaimonsa  Christina CatharinaStebocken

Tähän oli hyvä päättää pyhiinvaellus.

Tässä  koko pyhiinvaeltajajoukkomme.
Paitsi Meeri joka otti kuvan

Nyt on kello 3 ja lähdemme päivälliselle.
Söimme savustettua siikaa.
Hyvälle ruoka maistui 3 tunnin kävelyn jälkeen.

Ruokailun jäkeen meille jäi aikaa ennen laivan lähtöä, niin menimme katsomaanVisingsborgs linnan raunioita.

Tuolla edssä on vihkitilaisuus käynnissä.

Täältä on hyvät näköalat järvelle, tulehan.

Me vaelsimme tälläkertaa saaressa, mutta täällä voi myös pyöräillä ja on paljon muutakin katsomista.
tässä linkki saaren kuvista.

Tuolta tulee laiva. Tuleeko meitä hakemaan?

Ei, Vaan tuohon mikä ottaa myös kyytiin myös autoja, siihen menemme.

Tervetuloa takasin, Kiitos vaan. Nyt lähdemme laivalle ja Grännaan jossa bussimme odottaa meitä.

Oli oikein mukava matka.
Kiitos vielä Einille ja Väinölle jotka matkan järjestivät.En nyt selittänyt kaikkea pyhiinvaelluksesta, mutta otapa selvää itse jos kiinnostaa.

Oikein hyvää pyhäpäivää kaikille. ♥ ♥
Me menemme pienen aamulenkin jälkee kirkkoon. Sulosellani on tänään palveluvuoro.

Nollaaminen ja puolukkaa.

Lauluharjoituksista tullessamme oli

 kaupungin puistossa paljon väkeä.

Mikäs sen väen oli tänne tuonnut?

Täällä ylitetään Viskanjokea.
Tämä ensimmäinen pääsi yli kuivin vaattein vaikka vähän heiluttikin.

Sitten oli toisen pojan vuoro,

Kylläpä olikin vaikeuksia. Heilui eteenpäin ja taaksepäin.

No pääsipä taas pystyyn.

Nyt on puolessa välissä.

Oi meidän bussi tuli ja piti mennä ettei siitä jää.
Enkerennyt ottaa kuvaa  kun kolmas poika tippui veteen.
Veti itsensä sitten narun varassa rannalle.

Kaiken näköistä touhua näkyi puistossa olevan.
Korkeakoulun nollaaminen kai oli siellä käynnissä.

Tänään keitin taas omenahilloa.
Nyt ne riittää taas myyjäisiin.
kun kellarissa on nyt purkeissa 30 kg.

Menimme iltapäivällä puolukkaan,
Eipä paljoa saatu kun toiset oli jo kerenneet kerätä ne vähäiset. Vain 8 litraa. No onhan se jotakin, ( niinkuin Irma siskoni sanoin kun kalastelimme eikä paljoa tullut).
 Mutta kanttarelliä tuotiin puoli ämpärillistä.
Täällä  on tänävuonna ollut huonosti metsämarjoja.

Huomenna menemme Vising-öhön pyyhiinvaellukselle.
Toivottavasti tulee sopiva ilma.
♥
Nauttikaa viikonlopusta tekin,
sillä niin aijomme me tehdä. ♥ ♥

Kylästä kylään,

jatkui Sarin matka.

Susanne vei serkkunsa lauantaina Helmi-tätin ja

 Tony-serkkunsa luokse.

Sitten kävivät Rebecan kotia katsomassa 

ja sen jäkeen vielä Susannen omassa kodissa.

Sunnuntaina menimme  elva-kahville Svennen luokse..

Pojat taas viihdyttivät laulullaan.
Ja esittivät huoneensa Sarille.

Lopuksi vielä kumarrus.

 Sven ja Susanne, Sari- serkkunsa halauksessa.
On siitä aikaa kun Sven serkkuansa tapasi,
 sillä ei Svennellä ollut vielä silloin
  perhettä ja nyt on jo isot pojat.

Seuraavaksi sai Sari tavata Sanni-tädin.
 Siellä oli muuttotouhut käynnissä.
  Tapasi myös pitkästä aikaa  Pauli- ja Leo-serkun.

Sitten lähdimme viemään Saria Nödingeen, Santti-enon luokse.
(Susanne lähti mukaan.) 
Sinne tuli Timo, sekkkuaan tapaamaan 

ja Kari. Hymyssä suin 
 Kari tässä  kahden serkkutytön keskellä.

Iloisia olivat kaikki lyhyestä vierailusta huolimatta.

Nyt on Sari  tavannut täällä ruotsissa kolme tätiään.  enon ja 5 serkkua ja heidän perheitään.
Onkin aika lähteä viemään Saria Göteborgiin
 jossa hänellä on kaden päivän työ.

Tie nousi pystyy.
Eipäs päästäkään ajamaan.
Ollaan Bohusin sillalla ja päästään jatkamaan
kunhan laiva on mennyt ohi.

Göteborgiin  tultiin ja piti Sarista erota.
Miten meni serkusten ilmeet.
Rupeavatkohan itkemään.

Suloseni pelasti heidät itkusta ainakin hetkeksi, sai hymyt huulille, kun rupesi pelleilemään.

Sari sai hyvää ruotsinkielen  oppituntia kolmena päivänä, ja Susanne sai suomenkielen oppituntia.

Sari siis jäi kahdeksi päiväksi Göteborgiin töihin ja
sitten lensi takaisin suomeen.

Oli mukava saada pitä Saria täällä.
Serkukset lupasivat että nyt ei pidetä pitkää taukoa,
 vaan tavataan useimmin.
Kiitos  vielä  ihana Sari, tätäkin kautta ja halaukset.Oli mukava tavat sinua täällä ruotsin puolella.♥

 Tervetuloa toisetkin  serkukset tänne ruotsiin käymään.

(Meidän lapsilla on yli 40 serkkua.)

Hei taas, täältä meiltä!

 Pidetään toisistamme ja itsestämme huolta.

Perhosen kosintatanssi.

Viime lauantaina oli oikein lämmin aurinkoinen päivä.

  Silloin puutarhassamme oli paljon perhosia.

Ja näin tämän kosintatanssin. 

Kamerallani filmasin sen.

Laitan tämän sinunkin ihaltavaksi.

Kyllä luonto on ihmeellinen.

Paina perhoskuvan  nuolesta ja katso.

 ♥ ♥

Iloitaan niinkuin perhoset tästä ihanasta luonnosta.

 ♥ ♥

Siskontyttö, Sarin ottamia perhoskuvia pihastamme.

Citruunaperhosia.

Amiraali, Valkoalbissa.

Kallionauhuksessa  vieraita.

Lennossa, Citruunaperhonen.

Amiraali.

Hopeatäplä

Sari on ottanut hyviä kuvia pihassamme.
Tässä siis vähän näyttöä.
Kysyin luvan ja sain niitä tänne laittaa.
Kiitos Sari. ♥


Näiden perhosten myötä mukavia syyspäiviä kaikille!♥

Sain suomesta kylään.

Viime perjantaina tuli siskontyttö suomesta meille.

Kovasti  olimmekin häntä odottaneet.

Siitä on jo 22v. kun viimeksi kävi täällä.

Haimme hänet lentokentältä ja nyt tässä meidän kuistilla.

Sain vielä  lämpimän halauksen, ihanalta, rakkaalta Sarilta.

                                       ♥ ♥

Sari on kiinnostunut kuvaamisesta ja ottaakin paljon hyviä kuvia.
Lauantai-aamuna pihallamme hänelle riitti kuvaamista.

No minä tietysti otin myös kameran esille ja kuvasin omalla taidollani, ei kuitenkaan niin hyviä kuvia kuin Sari.
Tuolla Sari kuvailee.

Tässä  häkkyrä jossa Ruusupapu kukkii.

Naapurin hevoset kiinnosti myös Saria ja
 hyviä kuvia ottikin niistä.

Sitten tuli Susanne serkkuaan ja Rebecka tyttönsä kanssa kummitätiään tervehtimään.

Lauantaina olikon  aurinkoinen päivä.

Perhoset lentelivät kukasta kukkaan.

Nämä kuvat otin minä

Kosinta-tanssiakin saimme nähdä. Filmasin kameralla ja jos onnistun niin laitan myöhemmin.
Sarin ottamia perhoskuvia lupaan myös laittaa kunhan kysyn ensin häneltä luvan,

Oli kyllä niin kesäinen päivä. Varmaan Sari ansiosta.

Susanne isänsä kanssa tässä katselee mitä kukkia haluaan ottaa omalle pihalleen.

Sitten lähdimme kävelylle suolle.
Koko ajan juttua riitti ja purkkiin Sari tallensi kuvia.

Sari kuvaili ja sienistä kiinnostuneet kantoivat metsästä kanttarellejä.

Reily ei oikein malttanut nukkua kun piti kuunnella mitä serkukset puhuivat.
Paljon hauskoja  muistoja Susannella ja Sarilla  oli. Ja sain minäkin kuulla sellaista mitä eivät olleet ennen minulle kertoneet. Pienenä Sari kävikin useimmin täällä vanhempiensa kanssa ja Susanne oli heillä kesäaikana.

Ai niin,  unohdin tämän miksi Suloseni sai kukkia.
No sehän oli täällä ruotsissa 1/9:tä Samuelin päivä.
Kiva kun muistivat.
Minä hain jo aamulla ruusun pihalta, kun Suloseni sanoi aamupalalla että täytyykö hänen hakea ruusu pihalta, niin sitten vasta hoksasin. 
Syönnin jälkeen lähtee Susanne ja Rebecka, Sarin kanssa Helmi-siskoni  luokse. Paljon on sukulaisa täällä, missä Sarin pitää vielä käydä.
jotenka, jatkoa seuraa..
 ♥ ♥
Anteeksi vaan hyvät blogiystävät kun en ole kerennyt teillä vierailemassa.
 Lupaan kyllä tulla kunhan kiireet loppuvat.
Voikaa hyvin!