sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

7 Päivä, 14/4 Sunnuntai.

Taas on yö nukuttu ja saatu lepoa ja uutta voimaa uusiin seikkailuihin. 
Niin, katsotaan mitä päivä tuo tullessaan.Nyt on aamiainen syöty ja lähdetään autolla liikkeelle suuntana Innsbuck ja kasvitietellinen puutarha. Pilvipeite harvenee ja aurinko tulee esille. Hyvännäköinen päivä on tulossa


 Ensin oli kohteena Innsbruck ja kasvitieteellinen puutarha.
Se sisälsi paljon kukkia joita olisi halunnut saada mukaan,
mutta suurin osa ei kuitenkaan menestyisi meidän pihalla,
 oli kuitekin sellaisia mitä meilläkinon. Olimme aika lähellä lentoasemaa,
 joten näimme kun lentokoneet nousivat ja laskeutuivat.  


 Kevät on täälläkin myöhässä.
Kun olimme aikamme katselleet kukkia ja puita ja pensaita päätimme lähteä käymään Italian puolella. Suuntasimme kohti Bolzanoa ( Bozen ). Tullessamme sinne Mauno huomasi, että Predazzo (Val di Fiemme ) on aivan sopivan matkan päässä. Mielestämme se oli hyvä ehdotus ja niin suuntasimme sinne.

Ajoimme Brennerin solaa pitkin. Oli todella mahtavaa.
Mutta kuinka ollakaan, tie oli suljettu, joten jouduimme ottamaan toisen tien.
 Se tie oli paljon hitaampi ja myös pitempi, joten aikaa kului enemmän kuin oli laskettu.
Pääsimme kuitenkin perille ja saimme katsella sitä paikkaa ihan paikan päältä.

Val di Fiemmen hyppyrimäet jonka matkaseuralaisemme ovat muovittaneet.

Sitten oli aika kääntyä takaisin kohti Saksaa ja Mittenwaldia. Siinäpä tuli taas oikosulku meidän ja navikaattorin " mummon " kanssa ja jouduttiin harhateille. Aikka meni aivan luvattoman paljon, mutta en kyllä haluaisi sitä matkaa jättää pois, vaikka takaisin tullessa oli sama ongelma, tie oli poikki ja jouduttiin ottamaan toinen tie " umleitung " kiertotie. Se tie oli korkealle nouseva ja kapea ja mutkainen. Kun olimme päässeet ylös sanoimme, että nyt se helpotti, mutta alastulo oli paljon mutkaisempi ja jyrkempi kuin ylös meno



Tien kaltevuus oli todella iso.


kaikkea kaunista nähtiin ja kuvattiin, mutta niistä sitten enemmän toisen kerran

Italian Dolomiitit.

Se oli tosi siksakia, joskus tuntui siltä että mentiin solmuun tai ainakin ylempää tulevan tien alitse. Mutta mitkä maisemat, se oli jotakin jota ei oikeinosaa sanoin kuvailla. 
Tuommoiselta tie näyttää alhaalta käsin.
Selvisimme kuitenkin alas ja pääsimme moottoritielle , joka toi meidät takaisin hotellillemme. Matkalla oli monta tietulliasemaa, joissa piti maksaa tiemaksu. Niitä oli niin Itävallan kuin Italian puolella. Jotkut olivat kiinteitä ja jotkut matkan pituuden mukaan. Tunneleita oli monta, Muuamasta sadasta metristä muutamaan kilometriin. Ajoimme mennen tullen Brennerin solaa pitkin, siinä tie ei noussut niin paljon kuin pienemmillä teillä, se kun oli moottoritietä. Lämpö Italiassa oli parhaillaan 24 astetta ja puut olivat aukaisseet lehtensä, kukat kukkivat teiden varsilla, oli tosi kesän tuntu. Pohjoisen puolen rinteet olivat kuitenkin lumiset ja laskettelioita oli rinteillä vaikkakaan ei yhtä paljon kuin aikaisemmin. Ajojomatkaa tuli noin 400 kilometriä, mutta se vei 11 tuntia pysäsdyksineen. Pääsimme kuitenkin takaisin " Kotiin " kello 20.00, ja ruoka maistui. Oli vain vaikea syödä kun veitsi ja haarukka kalisivat yhteen sen pitkän pelkäämisen jälkeen. Niinpä alkaa olla aika lähteä yöpuulle, että jaksaa huohennakin lähteä johonkin päin seikkailemaan.
  
Ystävät en ole kerennyt teidän blogeissa vierailla.
Oikein hyvää ja sinattua viikkoa kaikille ja kiitos ihanista kommenteistanne edellisiin postauksiin.

5 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Siellä on täysi kevät. Huikeat maisemat!

ritva kirjoitti...

Voi että mitkä maisemat,ompa hauska puu.Hyvää matkan jatkoa ♥

Myrsky ja Minna kirjoitti...

Alppitiet ovat melkoista serpentiiniä!

A kirjoitti...

Olipa teillä jännä ja upea matka sinne Italian puolelle!

KIitos Sylvi, hienoista kuvista ja matkaselostuksesta!

Oikein hyvää ja turvallista matkaviikkoa teille kaikille.<33333

Tuula kirjoitti...

Olipa pelottavaa serpentiiniä tie, maisemat huikaisevan kauniit :)