Retki Nerjan tippakiviluolaan.

Neljäntenä päivänä lähdimme vähän kauemmas, Maunon kyydissä. 

Päivä oli puolipilvistä ja aurinkokin paistoi välillä. 

Katsotaan jos löydetään määränpäähän kun ei ollut navigaattosia niin ostimme kartan.

Matkasimme Nerjaan

Tippakivi luolaan. Kyllä vaan löysimme tänne, kun Suloseni ♥ oli kartan lukijana ja taitava Mauno ♥-kuljettaja ratissa.

Tässä vähän historiaa luolasta.

Nerjan luolat

Nerjan 1959 löytynyt tippukiviluola.

Nerjan luolat Espanjan etelärannikolla Andalusiassa Nerjan kaupungissa löytyivät 1959, kun viisi koulupoikaa jahtasi lepakoita, joiden he olivat nähneet tulevan luolasta. Luolat sijaitsevat Espanjan aurinkorannikolla noin 55 kilometriä Malagasta itään.

Luolissa on asunut ihmisiä 6 000 vuotta sitten, ja sieltä on löytynyt heidän luurankojaan. Niitä on asetettu esille vitriineihin. Tippukiviesiintymät kuuluvat Euroopan hienoimpiin. Luolat löytäneille pojille, nykyisin iäkkäille miehille, on muutama vuosi sitten^milloin? myönnetty pieni eläke, sillä luolat tuottavat paikkakunnalle turistivirtojen ansiosta runsaasti tuloja. Luolastoa ei ole vielä tutkittu perin pohjin, vaan sieltä saattaa löytyä uutta.[1]

Sittemmin luolista on löytynyt neandertalin ihmisten maalaamiksi tunnistettuja hylkeitä esittäviä maalauksia, joiden ympärillä oleva orgaaninen aines on vuonna 2012 Miamissa tehdyissä tutkimuksissa todettu olevan 42 300–43 500 vuoden takaa.[2] Neandertalilaisten ei ole aiemmin tiedetty tehneen maalauksia, vaan ne on liitetty Homo sapiensiin.[3]

Sisällepääsy maksu 10 euroa.

Opastus oli eri kielillä.

Tosi jännä satumainen paikka

Siellä kiertelimme.

Kuvia sai ottaa ilman salamaa.

Eihän ne kuvat aina näytä sitä todellisuutta, se pitää itse käydä katsomassa.

Luolassa oli 19°lämmintä.

Kanntti käydä ktsomassa.

Paljon oli vierailijoita.
Sateensuojaa ei tänään tarvinnut, eikä olisi takkiakaa, mutta en tiennyt kuinka kylmää luolassa on.
Takaisiin Fuengirolaan ajoimme rantatietä pitkin.

Täällä oli kauniita pieniä kaupunkia. 

Rinteihin rakennettuja kyliä.

Tässä tie meni ihan rantaa pitkin.

Rinteillä istutuksia.

Toista kuin meidän pellot.

Pysähdyimme rannalle ja ajatus oli että syötäisiin tuossa rannalla olevassa ruokapaikassa.

Katsoimme ruokalistaa ja hintoja niin päätimme että syömme vasta Fuengirolassa.

Oli oikein antoisa retki.
Kyllä jo väsytti  takaisin tultua.
Ajatus oli ensin että haemme Marja-leenan ja lähdemme ulos syömään.
Mutta Marja-Leena oli laittanut ruokaa, niin ei tarvinnut mennä mihinkään syömään.
Vaan vietimme illan leväten.
Tuhannet kiitokset Maunolle kyydistä ♥

Loma-kuvien jatkoa seuraa.