keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Toinen lomapäivä mummilassa.

Nukuimme hyvin yön ja aamulla jatkoimme leikkimistä.
Meillä oli musiikki tunti.
Kovasti rummutimme, eikä mummi kieltänyt,
 vaan oli itsekin mukana. 
Yöllä oli satanut lunta, mutta se suli aamulla pois.

 Elvakahvin  jälkeen menimme ulos.
Nyt pitikin laittaa sadevaatteet päälle.

Lähdimme taas luontoon.
Tien reunassa oli lammikot jäässä ja niissä oli kiva hyppiä.

Näimme kaksi puuta toisiaan halaavan.
Mekin halasimme niitä.
Sitten kepillä hakkasimme kuivia alaoksia pois.

Onkohan tämä sammaloitunut talo.

Tätä jäätä emme heti rikkoneet vaan katselimme mitä se esitti.

Ihan selvästi siinä on ainakin hauen pää.

Urvut pähkinäpensaassa on jo valmistumassa kevättä varten.

Kurkistimme koloon, jospa siellä olisi joku kotona.


Kuka on jaksanut näin paljon kiviä kasata aidaksi.
Tule jo, huutelimme mummille.

Kauan ovat olleet, kun ovat ihan sammaleen peitossa.

Jännä kivi on nostettu kannon päälle.

Onpas jännän näköinen pyökin runko.
Sitä pitää tutkia.

Mahtuisikohan tuonne koloon piiloon?

Kellä on noin kova pesä?

Kuinkakohan vanhoja nämä pyökit ovat?

Kepit ovat meistä mukavia.
Monihaarainen keppi on kuin sarvet.
Sen otan mummin pihalle.
Tämänkin toimme pihalle.
Mitä tämä esittää?
Jätänkin mummin blogiystäville tämän tehtävän.

Nälkä tuli metsäkierroksella.
Nyt tankataan niin jaksetaan syönnin jälkeen taas touhuta vaikka mitä.

Vähän aikaa leikittiin ja piirrettin ja
 ratsastettiin sekä rummutettiin sisällä.

Sitten alkoi jalkapallomatsi.
Elfsborg- IFK.
Minä tietysti Elfsborgilainen ja vaari IFK.
Katsokaapas miten taitavasti otin pallon kiinni.

Ja nyt Potkaisen  vauhdilla. Olen nyt  Lasse Nilsson.

Tilanne on nyt 2-0 Elfsborgille

Tässä tribblailen tadokkaasti.

Ja potku maaliin. Vai menikö.
Nyt on tilanne 3-0

Katsokaapa mikä tyyli vaarilla on.
Hän on aika hyvä maalivahti. Pelasti tämän pallon.
Lopuksi tulos oli .. 15-10 Elfborgille.

.

Anton, ei välittänyt jalkapallosta vaan oli mummin kanssa.
Ajelivat Elfsborgin bussilla vähän aikaa ja katsoivat matsia.

Sitten olivat menneet sisälle eivätkä sanoneet meille mitään.
Me huutelimme ja  etsimme heitä joka paikasta.
Alkoi jo hämärtää niin menimme sisälle.
Vielä leikimme sisällä aivaimen piilotusta.
Se olikin hauskaa. En ollut sitä ennen leikkinyt.
 Ja kun pappa tuli meitä hakemaan niin sanoin,
 että tätä leikitään sitten kotonakin.

Mummi ja vaari kiitteli meitä ja olivat iloisia käynnistämme.
Nyt menemme kotia lepäämään ja lepoa tarvitsevat varmaankin mummi ja vaarikin

Hei då!  Vi ses' en annan gång.
Ha de så bra. Kram Samuel.

9 kommenttia:

pirkko kirjoitti...

Aivan ihania elämyksiä, luontokuvasi ovat hurjan kauniita ja mullekin puiden halailut on tärkeitä!

Sirpa kirjoitti...

Teillä onkin ollut oikein mukava ja vauhdikas päivä!
Varmaan olitte kaikki jo levon tarpeessa:))

mummeli kirjoitti...

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se soi mielessä kun noita ihania luontokuvia katselin. Kyllä oli pojilla mukava mummula päivä takana kun kotiin lähtivät, varmasti uni maittoi!

He.r.ne kirjoitti...

Luonto on kaunis!
Ja lapsilla touhua riittää,
miten sitä intoa ja enerkiaa
löytyy koko päivän, niin
ettei tahdo varmaan mummu ja
vaari perässä pysyä!☺

Sussi kirjoitti...

On heissä energiaa:) Ihana metsäretki:)

ritva kirjoitti...

Mukavia kuvia,hienometsa retki ♥

A kirjoitti...

Ihana lapsitarina, kiitos Sylvi!<3

Hienoja olivat kuvatkin, nautin niistä!;DD

Oikein hyvää viikonloppua ja pyhäinpäivää!<333

Irma kirjoitti...

Kyllä teillä oli mukava päivä. Ja kuvat olivat tosi hyviä kauniita,oikein oli kiva niitä lukea ja ihastella,ja välillä naurattikin.

sylvi kirjoitti...

Pirkko, kiitos!
Luonto on lähellä elämääni.


Sirpa energiaa riitti, ja lepo löytyi elämuksien jäkeen.


Mummeli, tyytyväisinä lähtivät. Eivät jääneet mitään vaille,


Herne, Osasivat kyllä välillä yksinäänkin leikkiä, niin saimme levätä.
Tosi sopuisia veljeksiä.


Sussi, metsäretkistä nautimme,


ritva, syksylläkin löytyy metsästä paljon kaunista.



Aili-mummo kiitos!
Ruorsiski oli kyllä pitänyt kirjoittaa, mutta mieluimmin kirjoitan suomeksi.
Kiitos samoin sinulle!


Irma, kiitos paljon.
Nauru pidentää ikää.
Itsekin monesti nauran ääneen kun luen hyviä kirjoituksia.