keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Lomapäivä poikien kanssa.

Eilen menimme hakemaan poikia meille lomalle.
Pojat olivat pukeutuneet Elfsborgin vaatteisiin.
(Elfsborg on Boråsin jalkapallolaagi)

Menimme ensin Rebeckka serkun ja Reilyn luokse.
Ensimmäiseksi Samuel kertoi ylpeänä että oli ollut katsomassa jalkapallomatsia kun Elfsborg pelasi.
Elfsborg tietysti voitti ja nyt häämöttää kulta.
Voi sitä riemua.
(Reily katselee ihmeissään, että mitkä kumman vaatteet Samuelilla on päällä)

Kertomista matsista riitti.

Reilykin on  innoissaan

Olipa kiva kun tulitte minua katsomaan tuumailee Reily.

Älä mene minnekään vaan istu mun vieressä, sanoo Anton .

Kahvit ja mehut juotuamme oli aika lähteä.
Halaukset ja hei vaan Rebecka ja Reily.

Käväisimme pikaisesti vielä Sanni-tädin luona ja sitten mummilaan.

Leikimme koulua verannalla.
Laskentotunista Samuel piti. Piirustutunnille tuli Antonkin.
Aurinko lämmitti ja oli ihana päivä.

Pelasimme tietysti jalkapalloa, piti vain vaihtaa jalkapallo kenttää kun joku oli laittanut lakanat kuivumaan meidän areenaan.

Käyhän se täälläkin.
Samuel kuuluu  tietysti Elfsborgin laakiin ja minä AIK:hon
Tietysti Elfsborg voitti.
Anton ei välittänyt pelata vaan leikki leikkimökissä ja keitti meille ruokaa. Tärkeä tehtävä sekin.

Nyt oli aika mennä syömään Sulon ravintolaan.
Lohta meille tarjottiin ja kyllä ruoka maistuikin kovan matsin jälkeen

Syötyämme oli meillä koululaisilla Naturkunskaptunti.

Reppuun juomista ja sitten luontoa tutkimaan.
Kaikki pääsivät mukaan.

Onkimato oli ensimmäinen mitä tutkimme.

Matka jatkui, peuhaten välillä.

Seuraava tutkimishohde oli kasvi.

Sitten tulimme Hilden pellolle.
 Mikä on tämä kasa?
Oli seuraava kysymys.
Mullvad vastasivat pojat.

Matka jatkui mäkeä alas juosten. Kauriin papanoita sieltä löytyi,
tunsivat heti

Yksi oppilaista väsähti.
Kiireesti auttamaan ylös.

Kenen pesä on puussa?
Sitä mietittiin ja vastaus oli, tuulen.

Entäs mitä nämä on?
Välillä kiikaroitiin.
Mitä on näkyvissä.
Onko suolla hirviä, mutta ei näkynyt.
Entä lintuja?

Täällä on metsänomistaja kasannut mukavan näköisiä kantoja.
Kiva olisi ottaa reppuun, mutta on liian painavia.

Kannon päällä kaunis villa matto, vai onko?
Tutkitaan tarkempaa.

Mutta mitä tämä on?
Vesi on muuttunut kovaksi.

Onpas täällä paljon helmiä.
Kenen helmiä?
Vesihelmiä vain.

Nyt tulimme suolle.
Paljon on täälläkin tutkittavaa.

Tutkimme miten jäälle käy kun hypimme sen päällä.
Sepä oli hauskaa.
Pojat tutkivat mitä tapahtuu kun heittää kiviä veteen.
Sitä olisivat tehneet vaikka kuinka kauan, mutta matkan piti jatkua.

Suolla oli tällaisia majoja.
Mitä ne on?

Voiko niitä syödä.
Samuel tykkäsi niistä, mutta Antonilta tuli irvistys.
Tranbär.

Matka suolta ylös olikin raskasta.
Anton jo väsähti.

Piti juoda välillä.

Mitäköhän täällä tutkitaan?

Sitten pitikin ottaa Anton repuksi ja palata takaisin mummilaan.
Koulu päättyi  viiden kahviaikaan.

Enää ei menty ulos, vaan nyt leikittiin sisällä ja perustimme orkesterin.
Rummut, kitara ja laulu soi mummilassa.
Lettuja saimme iltapalaksi. Sitten hampaidenpesuun ja sänkyyn.
Iltasatu Antonille ja eläin lukuja Samuelille.
Pian nukahdimme.

Huomisiin.

9 kommenttia:

A kirjoitti...

Olipa teillä mielenkiintoinen ja vaihteva päivä, pojat oppivat varmasti monta uutta asiaa!:)))

Kiitos tästä opettavaisesta postauksesta, ja hyvää viikonjatkoa, Sylvi!<3333

ritva kirjoitti...

Ihania kuvia kyllä koululaisilla on ollut opettavainen retki ♥

RaijaAnnikki kirjoitti...

Kiva päivä ja ne letut kruunaa kaiken.

Minttuli kirjoitti...

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, kun sitä lasten silmin katselee! Ihanan hyväntuuliset kuvat, kiitos ja hyvää päivänjatkoa sinne Ruotsinmaalle!

Saila kirjoitti...

Olipa tapahtumarikas päivä! Teillä on paljon puuhaa, kun on oma areena, luontopolku ja vielä ravintolakin :-)
Varmaan uni maistui kaikille. Tuon terveellisempä puuhaa lapsille ei olekaan, hienoa että järjestätte tällaisia päiviä!

AAMU kirjoitti...

Pojat näyttävät kelpaavan pienen harjoittelun jälkeen maajoukkueeseen, Ruotsin vai Suomen? on kai vielä arvoitus.

Irma kirjoitti...

Kyllä teillä oli hauska,ja mielenkiintoinen retki. kauniita maisemia varsinkin suo oli tosi kaunis
Pojat olivat innoissaan,ja iloisia;)

sylvi kirjoitti...

Kiitos ystävät ihanista kommenteista.♥

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä nuo lapsenlapset ja meidänkin ainokainen ilahduttavat aina yhtä paljon! Kaikkea kivaa tekin jaksatte heicän ilokseen puuhailla.