Lenkkeilyä pääsiäisenä

Pääsiäs-pyhinä lenkkeiltiin paljon.

Tavallisesti pääsiäis-aattona meillä on ollut sisarus-treffit, mutta nyt ei käynyt kun ollaan eristettynä.

Kaikki laulamiset jäi laulamatta.

Mutta sensijaan kävelimme uusia metsäpolkuja.

Yhtenä päivänä harhailimme 4,5 tuntia.

Metsässä näkee kaikenlaista.

Mikä lie hirviö tämäkin on.

Täällä keskellä metsää on ollut talo 100 vuotta sitten.
Täältä on siis siirettu meidän talo missä nyt asumme.

 Vanhaan kellariin on muuttanut asumaan joku eläin.

Onkohan se kettu

Eri puolella on sisään käynttiä

Varmaan kymmenisen

Onkohan kettu vai mäyrä. Mitä luulette?
Ketun kyllä näimme juoksevan täällä.

Vanha pyökki on antanut periksi

Jaksaisiko nostaa sen ylös, hih.

Parasta antaa olla.

 Sitten kävelimme toiseen suuntaan. Ei olla koskaan täällä päin kuljettu. Huonoa metsä tietä seurattiin ja sitten tie loppui. Näimme että tuolla on talo ja  metsästä käveltiin eläinten polkua pitkin alas taloa päin. Kierrettiin talon aidan reunaa.  

Ihmisiä oli verannalla ja he vilkuttivat meille.
Emme tiedä ketä siinä asuu.
Päättelimme että ollaan tultu Tarydiin.

Tosi kaunis talo ja iso lampi pihassa.
Jatkoimme vähän matkaa tietä pitkin Äsperediin päin ja sitten poikkesimme metsätielle, missä vain traktorit voi ajaa.
Minne vie tämä tie. Kai se jonnekin vie. Jos ei niin käännytään takaisin. Oli koko ajan nousua.  Kävelimme pitkän matkan ja viimeksi

 tultiin tänne. Tämä talo on myös keskellä metsää.
Siinä ei asu ketään. Eikä tänne pääse mistään autolla.
Tämän talon luona olemme aikasemmin käyneet, mutta silloin tulimme toista kautta. Nyt kun jatkamme eteen päin niin tullaan Stålarppiin. Löysimme siis kotiin. 4,5 tuntia käveltiin.
Kyllä tuntui jaloissa.

Hyvää tekee luonnossa käveleminen.
Ajatukset puhdistuu ja saa uutta voimaa mennä eteenpäin.

Hyvää ja siunattua jatkoa kaikille.
(Kiitos ihanista lohduttavista tulleista kommenteista edelliseen postaukseen.)