Mestari kokit

Samuel ja Anton tulivat mummia ja vaaria tervehtimään.

Lauantaina oli onneksi kaunis ilma niin menin poikien kanssa ulos.

Kävimme ensin hevosia tervehtimässä.

Mihinkähän  pojille tuli noin  kiire. Odottakaahan mummiakin.

Tulkaa pian  mummi ja Anton.

No leikkimökkiin mentiin.

Hakivat ämpärit ja sitten ruoka-aineksia hakemaan.
Kastanjan- ja pyökinpähkinöitä   keräämään.
No miksi?
Mestarikokit rupeavat ruuanlaittoon.

Leikkimökistä haettiin kattilat ja muut ruuanlaitto vehkeet esille.

Lihasoppaa tässä keitettiin.
Katsokaapas mallia.

Kiire on ruuanlaitossa. Samuel pisti ihan juoksuksi.
Kahvit juotiin välissä.
Ja sitten jatkettiin.

Mitenköhän tuossa käy, ihmettelee Samuel, kun Antonin vispilä heiluu.

Oletteko nähneet näin taitavaa mestarikokkia?

Nyt näette kun  kummallakin kädellä tehdään yhtäaikaa töitä.
 Lisää vettä tarvitaan,

No täältähän sitä tulee.

Samuelin vihannessoppa on mekein valmis.

Yhteistyöllä se onnistuu.

Mitäköhän tuosta Antonin sopasta tulee?
Maistuukohan mummille Antonin lihasoppa, vaiko minun vihanneskeitto, mietiskelee Samuel.
Kyllä mummi söikin ihan mahdottomasti sekä liha että vihannekeittoa.
Nyt pärjää viikon näillä eväillä.
Kiitos  vaan pojat, oli ihana päivä teidän kanssanne.
Tulkaa pian taas käymään.
<<>>
Pojat lupasivat tulla viikon päästä ja sitten ovat yötäkin.
Tällaista tälläkertaa täältä meiltä.
Ai niin, Suloseni voi jo paremmin.
Lepäsi paripäivää, ja sai kunnolla levätkin tänään, kun minä oli laulamassa, remontoidun Carolin kirkon uudelleen käyttöön vihkimisessä.
Oikein ihanaa syyskuun viimeistä viikkoa teille hyvät ystävät!