Synttärit kissakonsertissa.

Tyttärmme nuorimmainen rakas Kultakutrimme, Katri, täytti vuosia.

Pahoitteli kun mummi ja vaari olivat juuri silloin matkoilla.

Kyllä nuo vuodet vierivät.
Vasta oli pienokainen ja nyt melkein aikuinen.

Kävimme kotiin tultuamme
 eräänä iltana,
häntä onnittelemassa.

Marenki- ja Daimtorttu maistui kaikille.

Nämä palleista rakennetut pöydät ovat
 nyt huutoa nuorten kodeissa.

Vaari on keskittynyt kakun leikkuuseen. 

Katrin ja Tobiaksen kissa Sutis, piti meille konsertin.
Eipä Katri oikein tykännyt konsertista.

Nyt on maaliskuu, sanoin Katrille,
 kun hän  ihmetteli miksi kissa maukuu koko ajan.

Laittoi sitten tv:hen kissavideon pyörimään,
 että joskos se helpottaisi.
Vähän aikaa kissa katseli ja sitten taas jatkoi konsettia.
On siinä nuorella kihlparilla kestämistä.

Mitäs te kissan omistajat antaisitte heille neuvoksi?
Miten kestää maaliskuun konsertin?
Jäänkin odottelemaan neuvojanne,
 että voin sitten välittää ne Katrille.
Heippa!